Metsäpirtti – nimi täynnä historiaa ja merkityksiä #
Metsäpirtti – torppa metsässä?
Näin voisi helposti luulla, sillä menneinä vuosisatoina Suomessa oli runsaasti torppia ja pieniä asuinkohteita metsien kätköissä.
Metsäpirtti – ravintola, kokoustila, leirikeskus tai hevostila?
Nyky-Suomessa nimi ”Metsäpirtti” esiintyy monenlaisten tilojen ja toimintojen yhteydessä – sieltä täältä löytyy niin juhlatiloja, leirikeskuksia kuin hevostilojakin tämän nimen alla.
Metsäpirtti – kesämökki tai maatila?
Maarekisteristä löytyy useita Metsäpirtti-nimisiä kohteita, erityisesti siirtokarjalaisten nimeäminä.
Metsäpirtti – kylä maaseudulla?
Nimi Metsäpirtti on esiintynyt kylien nimenä erityisesti Karjalankannaksella:
-
Metsäpirtin kylä Sakkolassa tunnetaan jo 1400-luvulta. Kylässä oli luterilainen kappeli 1600-luvulla, ja se sijaitsi Suvantojärven kaakkoiskulmassa Viisjoen varrella.
-
Vatjan Viidenneksen verokirjassa vuodelta 1500 mainitaan muodot Tsheperti ja Metsherti.
-
Vuoden 1613 verokirjassa nimi esiintyy muodossa Metze Pirtti.
-
Inkerissä, Järvisaaren luterilaisessa seurakunnassa, sijaitsi myös Metsäpirtti-niminen kylä (ven. Нечеперть, Netšepert), joka mainitaan asiakirjoissa jo 1600-luvulta.
Metsäpirtti – pitäjä Karjalankannaksella
-
Metsäpirtin kunta itsenäistyi vuonna 1903, kun se erotettiin Sakkolan emäpitäjästä.
-
Se sijaitsi Karjalankannaksen kaakkoiskulmassa Laatokan rannalla, rajoittuen etelässä Inkeriin, lännessä Rautuun ja pohjoisessa Sakkolaan.
-
Pitäjän raja Inkerin kanssa oli peräisin jo Novgorodin ajalta ja vahvistettiin sekä Stolbovan rauhassa 1617 että Tarton rauhassa 1920.
-
Vuoksen vesistö virtasi pitäjän halki Taipaleenjokea pitkin Laatokkaan. Taipaleen harju erotti Suvantojärven Laatokasta, ja alueella oli 1600-luvulta lähtien merkittävä kauppapaikka.
-
Metsäpirtti eli maanviljelystä ja kalastuksesta – erityisesti lohen ja nieriän kalastus Laatokan pohjoisosissa oli merkittävä elinkeino.
-
1900-luvun alussa Metsäpirtti oli Suomen viljavin pitäjä pinta-alaan nähden.
-
Vuonna 1939 Metsäpirtissä asui noin 5200 henkeä. Väestö koostui pääosin Stolbovan rauhan jälkeen muuttaneista luterilaisista sekä alkuperäisistä inkeroisten jälkeläisistä.
Sotien aika ja perintö
-
Talvisodassa Neuvostoliiton hyökkäykset pysäytettiin Metsäpirtissä Mannerheimin linjalla Kirvesmäki–Taipale-lohkolla. Vaikka pitäjä menetettiin, Suomi säilyi itsenäisenä.
-
Jatkosodassa sama puolustuslinja kesti jälleen hyökkäykset kesällä 1944.
Kuuluisia metsäpirttiläisiä
-
Sylvi Kekkonen (Urho Kekkosen puoliso)
-
Jari Puikkonen (mäkihyppääjä)
-
Eeva Litmanen (näyttelijä), Larin Parasken jälkeläinen
-
Raita Karpo (Karjalan kultakäkönen)
-
Helena Eeva (runoilija ja sanoittaja)
