Metsäpirtin Osasto – Taistelu kotikonnuilla talvisodassa #

Metsäpirtin Osasto oli pieni mutta erittäin tehokas joukko-osasto, joka taisteli talvisodassa Taipaleen lohkolla. Se muodostettiin lokakuussa 1939 metsäpirttiläisistä miehistä, ja sen vahvuus oli noin 400 miestä. Osaston erikoisuutena oli se, että sen sotilaat tunsivat taistelualueen läpikotaisin, mikä teki heistä erityisen vaarallisen vastustajan Neuvosto-Venäjän joukoille.

Perustaminen ja koulutus #

Metsäpirtin Osasto perustettiin 6.–7. lokakuuta 1939 osana Raudun ryhmää, jonka tehtävänä oli suojata Suomen rajaa Karjalankannaksella. Osasto koostui kahdesta rajavartiokomppaniasta (8. ja 9. Rajak) sekä 2. Erillisestä patterista (kenttätykistöä).

• Komentaja: Kapteeni Reino Inkinen (Jääkäripataljoona 4)
• Rajakomppanioiden päälliköt: Luutnantit Pekka Alaranne (8. Rajak) ja Antero Suurkari (9. Rajak)
• Tykistöpatterin päällikkö: Luutnantti Paavo Sirola
• Tulenjohtaja: Kersantti Jooseppi Paakkinen (erityisen tarkka tulenjohtaja)

Suojeluskunta oli antanut miehille monipuolisen koulutuksen, mukaan lukien jalkaväen, tykistön, pioneerien ja merivalvonnan harjoitukset.

Taistelut Taipaleen lohkolla #

Metsäpirtin Osaston ensisijainen tehtävä oli viivyttää vihollista, kunnes Suomen pääjoukot ehtivät ryhmittyä puolustukseen.

Keskeisiä taisteluita: #

• Joulukuu 1939: Osasto osallistui Koukunniemen vastahyökkäykseen, kärsien raskaita tappioita mutta osoittaen merkittävää taistelutaitoa.
• 12. joulukuuta: 9. Rajak valtasi takaisin Alcazarin linnakkeen, joka oli jäänyt neuvostojoukoille.
• Joulukuun lopulla: Osasto siirrettiin Suvannon rannalle estämään vihollisen jäiyrityksiä.
• Tammikuu 1940: Rajakomppaniat yhdistettiin Kevytosasto 7:ään, ja niistä muodostettiin Metsäpirtin Rajasissit (MRS).

Partiointi vihollislinjojen takana #

Kun Suvanto jäätyi, metsäpirttiläiset aloittivat vaaralliset partioretkivät vihollisalueelle.

• Kersantti Reino Lamppu teki 11 partiomatkaa ja keräsi arvokasta tietoa neuvostojoukoista.
• Eräällä partiomatkalla hän havaitsi vihollisen divisioonan esikunnan Hatakanmäellä, minkä jälkeen suomalainen tykistö tuhosi kohteen.
• Lamppu palkittiin Vapaudenristin 3. luokalla – poikkeuksellinen kunnianosoitus aliupseerille.
• Jatkosodan alla 1941 Lamppu katosi tiedustelutehtävässä ja teloitettiin Ruskealassa 18.6.1941.

Tappiot ja kunnianosoitukset #

• Kaatuneita: 71
• Haavoittuneita: Yli 150
• Erityinen kunnianosoitus: Koko osasto palkittiin kunniamerkillä – harvinainen kunnia suomalaisessa sotahistoriassa.

Perintö #

Sodan jälkeen monet metsäpirttiläiset asutettiin Lokalahdelle, ja heidän jälkeläisiään asuu alueella vielä nykyään. Metsäpirtin Osaston tarina on säilynyt paikallisessa muistissa ja sotahistoriallisissa teoksissa.

Lähde: Markku Vainon artikkeli ”Metsäpirtin Osasto” julkaisussa Veteraanitietoa Vakkasuomesta.

”Metsäpirtin Osastosta hitsautui saumaton joukko, jolle vaikeimmatkaan tehtävät eivät olleet este.”